Kaupunginvaltuusto 4.3.2013, Kokoomuksen ryhmäpuheenvuorot

Sanna Käyhkön ryhmäpuheenvuoro liittyen Orimattilan kaavoituskatsaukseen ja kaavoitusohjelmaan

Arvoisa Puheenjohtaja, kaupungin viranhaltijat ja –valtuutetut sekä muut läsnäolijat.

Kokoomuksen ja Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä haluaa esittää kiitoksensa siitä työstä mitä Orimattilan kaupunki on tehnyt laatiakseen nyt valtuuston käsittelyssä olevan vuoden 2012 kaavoituskatsauksen sekä kaavoitusohjelman vuosille 2013-2017. Tuoreena valtuutettuna voin samaistua kaupunkilaiseen, joka kyseistä dokumentaatiota selailee: ulkoasun selkeys sekä kuvituksin havainnollistetut selitteet antavat lukijalleen selkeän kuvan siitä, miten Orimattilan kaupungin maankäytön suunnittelu on edennyt ja mihin suuntaan kaupunki kohdentaa kehityspanostaan tulevina vuosina.

Kaavoitushankkeiden – niin menneiden kuin tulevien – runsaus osoittaa, että kaupunkimme on dynaaminen ja jatkuvasti kehittyvä. Huolimatta jatkuvasta resurssivajeesta on uutta kaavoitusta sekä muutoksia olemassa olevaan saatu läpi kiitettävään tahtiin. Huolestuttavaa kuitenkin on se, että tällä hetkellä yksi kaupungin tärkeimmistä viroista on täyttämättä. Maankäytön johtaja Pirkko-Leena Jakonen on jättänyt seuraajalleen suuret saappaat täytettäviksi. Valtuustoryhmämme toivookin, että kaupungin valitsema seuraaja yhdessä teknisen palvelukeskuksen kollegoidensa kanssa suhtautuu urakkaansa yhtä intohimoisesti ja avoimuutta sekä kaupunkilaisten mielipiteitä kunnioittaen kuin edeltäjänsä. Työsarkaa riittää.

Kokoomuksen ja Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä pitää tärkeänä, että Päijät-Hämeen maakuntakaavan valmistelutyössä otetaan huomioon Orimattilan kaupungin vahvistettu strategia: niin Hennan tulevat linjaukset kuin myös keskustan ja kylien kehittäminen uusia asukkaita ja heidän tarvitsemiaan palveluita silmälläpitäen. Myös Orimattilan maapoliittinen ohjelma on sovittu tarkistettavaksi vuoden 2013 aikana. Ohjelman osalta pidämme tärkeimpänä sitä, että kuten todettua, se jatkossakin toteuttaa kaupungin strategiaa ja sen kautta maankäytön ratkaisut tukevat sitä kehitystä, mitä toivomme kaupungissamme nähtävän. Joitakin esimerkkejä mainitakseni teollisuustonttien vuokraushinnoittelulla, teollisuuden toimivilla liikennejärjestelyillä ja Artjärven ranta-alueiden hyödyntämisellä pystytään alueemme yrittäjäystävällistä imagoa nostamaan esiin. 

Arvoisa Puheenjohtaja, kaupungin viranhaltijat ja –valtuutetut sekä muut läsnäolijat. Tästä on hyvä jatkaa. Räinänmäenkin kirjoitusasu ehkä pikkuhiljaa loksahtelee kohdilleen, kun siitä tarpeeksi monta kertaa mainitaan…

Jarmo Keskevaarin ryhmäpuheenvuoro liittyen lausuntoon kuntarakennelaista

Arvoisa herra puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, läsnäolijat

Hyvät ystävät, valtio pyytää meiltä vastausta kuntarakennelakiluonnoksesta. Sarkastisesti voisi todeta, että yllättävä kysymys, kun valtio vastaa siihen itse. Viime viikon keskiviikkona eduskunnassa oli lähetekeskustelussa Valtiontalouden tarkastusviraston Finanssipolitiikan puoliväliraportti. Tuossa liki 70 sivua sisältävässä opuksessa on pitkät jutut kunta-asiaa, poimin sieltä yhden. Lainaus alkaa: ”OECD:n raportissa korostetaan kuntakoon kasvattamisen merkitystä skaalaetujen saavuttamiseksi julkisten palveluiden tuottamisessa. Olemassa olevat tutkimukset eivät kuitenkaan tue ajatusta kuntakoon kasvattamisen vaikutuksista kustannuksiin. Loikkasen (2012) mukaan valtiovarainministeriön kuntareformityö ja kuntaliitosselvitykset eivät viittaa aihepiiriin liittyvään tutkimuskirjallisuuteen.” Lainaus päättyy. Olemassa olevat tutkimukset eivät kuitenkaan tue ajatusta kuntakoon kasvattamisen vaikutuksista kustannuksiin. Näin kirjoittaa Valtiontalouden tarkastusvirasto. Tuossa lainauksessa mainittu Loikkanen on professori emeritus Heikki A. Loikkanen Helsingin yliopiston politiikan ja talouden tutkimuksen laitokselta. Hänen kirjansa ”Kuntien ja metropolialueiden rakenteesta: periaatteita, argumentteja ja empiriaa” ilmestyi viime vuonna. Professori Loikkanen on syntyisin Lahdesta, joten tietää varmasti, miten asiat ovat.

Täällä Orimattilan valtuustossa istuu paljon uusia valtuutettuja. Varmasti moni teistä uusista on astellut oman valtuustoryhmänsä kokoukseen kysyen ”miksi itsenäisyyttä on pidetty niin tärkeänä asiana aikaisemmissa valtuustoissa?”.  Arvon valtuutetut, meidät on valittu Orimattilan kaupunginvaltuustoon tekemään valintoja orimattilalaisten parhaaksi, kehittämään tätä kaupunkia. Kaupungin linjana on ollut, että parhaiten tuo työ onnistuu pysymällä itsenäisenä. Miksi? Kyllä takana on kysymys miten kaupunkilaisten palveluiden käy suurkunnassa? Kysymys on mielestäni aiheellinen. Suomessa on tehty viime vuosina useita kuntaliitoksia. Keskuskaupungin ympärille rakentuvia on tehty mm. Kouvolassa vuoden 2009 alusta ja Oulussa tämän vuoden alussa. Mitä näissä kahdessa esimerkkikaupungissa tapahtuu? Oulussa ilmestyvän Kaleva-lehden mukaan kaupunki suunnittelee keskittävänsä terveyspalvelut 14 terveyskeskuksesta neljään ”terveydenhuollon hypermarkettiin”. Tällaista nimitystä lehti käytti näistä uusista jätti-terkkareista. Tämä juttu on lehdestä reilun viikon takaa. Tammikuussa samainen lehti kirjoitti kirjastojen määrän putoavan nykyisestä 22:sta puoleen. Kouvolassa on pistetty kiinni mm. yhdeksän museota ja kolme kirjastoa, kaikki isäntäkaupunkiin liitetyistä torpparikunnista. Kouvola teetti kyselyn näihin torpparikuntiin konsulttifirmalla, jonka vaikeaa nimeä en edes yritä lausua. Kuntalaisilta kysyttiin näkemyksiä elämästä kuntaliitoksen jälkeisessä suur-Kouvolassa. Tässä sen tuloksia:

• asukkaiden tasa-arvo heikentynyt 72 % samaa mieltä
• kiinnostus seurata asioita vähentynyt 55 % samaa mieltä
• asukasryhmien tasapuolinen kohtelu vähentynyt 67 % samaa mieltä
• asukkaiden ja hallinnon yhteistyö heikentynyt 66 % samaa mieltä
• arvio kuntaliitosten vaikutus tulevaisuudessa 25,8 % hyvä ratkaisu

Kyllähän puhuja täällä pöntössä myöntää, että lakkautuspäätöksiä on tehty myös itsenäisessä Orimattilassa. Tästä huolimatta olemme säilyttäneet esimerkiksi kattavan kyläkoulujen ja kylien päiväkotien verkoston ja jopa pystyneet lisäämään panostuksia esimerkiksi nuorisotyöhön. Olemme kehittäneet kaupungin keskustaa ja aloittaneet uuden kaupunginosan Hennan suunnittelun.

Kuntalaisten negatiiviset tuntemukset Kouvolassa tehdyssä kyselyssä herättävät ihmetystä. Alueen liitokset tehtiin vapaaehtoiselta pohjalta. Ryhmässä keskusteltiin eilen, että pelkät tiedot sulkemisista eivät kerro vielä koko totuutta; oliko liitoskuntien taloudellinen tilanne ennestään niin heikko, että niitä olisi tullut joka tapauksessa. Esimerkki kertoo seuraavaa: Yksi liitoskunnista oli Valkeala. Sen viimeisessä tilinpäätöksessä oli ylijäämää reilu 9,5 milj.€ ja lainoja alle 1000 €/asukas. Myös Valkealassa on suljettu tai lakkautettu kunnallisia palveluja.

Löysin netin syövereistä tuon Kouvolan liitossopimuksen. Täytyy perehtyä siihen joskus oikein tarkemmin. Kaivoin esille myös parin vuoden takaisen Artjärven ja Orimattilan välisen liitossopimuksen. Tämä liitos on onnistunut mielestäni hyvin. Ehkä meidän pitää joskus kysyä artjärveläisten kantoja samanlaisessa kyselyssä, mikä Kouvolassa tehtiin. Meillä on liitossopimuksesta pidetty kiinni; Artjärven vanhainkodin perustuksen nousevat kuulemma kovalla vauhdilla. Sopimukset ovat aina ihmisten tekemiä. Toivottavasti orimattilalaisista päättäjistä on muodostunut kuva luotettavana sopijaosapuolena. Meidän viestimme naapurikunnille on ”saa liittyä, mut ei ol pakko”.

Hyvät ystävät, maakuntalehtemme Etelä-Suomen Sanomat on ilmeisesti huomannut saman kuin Valtiontalouden tarkastusvirasto, VTV. Kuntakoon kasvattaminen ei vaikuta kustannuksiin. Viedäkseen eteenpäin suurkunta-ajatusta lehden viime päivien uutisoinnissa on kehotettu ajattelemaan koko maakunnan etua yksittäisen kunnan sijaan. Tämä kehotusta on perustultu ajatuksella ”olemme yhdessä vahvempia kuin erikseen”. Alueen kunnat tekevät jo tällä hetkellä yhteistyötä erikoissairaanhoidossa, toisen asteen koulutuksessa, palo- ja pelastustoimessa, kansalaisopistossa, jätehuollossa, alueen kehittämisyhtiössä jne. Tämä yhdessäolo ei ilmeisesti riitä, vaan alueella pitää olla vain yksi kaupunginvaltuusto. Villi arvaus, mikä on se Orimattilan vielä itse hoitama hallinnonala, minkä saaminen suurkunnan haltuun, auttaisi maakuntaa kilpailussa muita maakuntia vastaan? Onko se meidän mainio kirjasto? Ei taida olla. Entä pienillä resursseilla pyörivä keskushallinto? Ei taida olla sekään. Kyllä se himoittu timantti on meidän maankäyttö- ja kaavoitustoimi. Nämä toimialat yhdistämällä päästäisiin eroon kuntien välisestä kilpailusta kaavoituksessa. Mutta eikö kaavoista nyt jo sovita koko maakunnan voimin maakuntavaltuustossa? Me emme ole avanneet Orimattilassa yhtään uutta asuin- tai teollisuusaluetta, minkä kaavaa ei olisi hyväksytty maakuntakaavassa. Taitaa vaan olla niin, että joidenkin mielestä maakuntavaltuutettujen enemmistö tulee tällä hetkellä vääristä kunnista.

Palaan väitteeseen ”olemme yhdessä vahvempia kuin erikseen”. Mitä asiasta kirjoittaa alussa mainitussa raportissa Valtiontalouden tarkastusvirasto? Lainaus alkaa. ”Lisäksi kuntien yhdistymisen myötä häviää tarve kilpailla veronmaksajista, mikä vähentää painetta lisätä kustannustehokkuutta.” Lainaus päättyy. Väkevästi sanottu. Edelleen tuohon samaan väitteeseen, olemmeko vahvempia, jos alueella kokoontuu vain yksi 67 hengen valtuusto ja valtaisa määrää oman alueensa tietämystä poistuu käytöstä? Tuohon 67 hengen valtuustoon olisi viime syksyn vaalien perusteella valittu kaksi tai kolme orimattilalaista; Sirkka-Liisa Papinaho, Kalle Jokinen ja Tuula Koivunen. Erittäin ansioituneita päättäjiä kaikki, mutta kova olisi paikka puolustaa orimattilalaisten palveluja n. 50 keskuskaupungista tulevan valtuutetun joukossa. Sparrasin itseäni tällä asialla oman alueen tuntemisesta valtuutettu Bergin kanssa. Kysyin Jannelta olisiko Hennan alue lähtenyt koskaan kehittymään, jos maakunnassa olisi valittu vain yksi valtuusto jo kuntavaaleissa vuonna 2000. Tällöinhän tuore valtuutettu Kalle Jokinen olisi tehnyt valtuustoaloitteensa vuodelta 2002 rautatieaseman avaamisesta oikoradan varteen suurkunnan kaupunginvaltuustossa. Kysymys sisältää monta jos-sanaa. Olisiko aloite saanut tuulta purjeisiinsa vai olisiko se katsottu kilpailevaksi hankkeeksi maakunnan keskukselle ja maakunnan rakennetta hajauttavaksi? Tietysti pitää myös kysyä, olisiko ehdokas Jokinen edes tullut valituksi suurkunnan valtuustoon ja varmasti on syytä kysyä ihan perimmäinen kysymys, olisiko kansalainen Jokinen edes lähtenyt ehdokkaaksi suurkunnan kuntavaaleissa. Tähän muistutus Kouvolassa tehdystä tutkimuksesta, kuntaliitoksen jälkeen kiinnostus seurata asioita vähentynyt, 55 % oli samaa mieltä. Kaikista näistä jos-sanoista huolimatta Janne vastasi, että kyllä se Henna olisi siitä syntynyt, mutta vasta paljon myöhemmin ja varmasti erilaisena. Suurkunta olisi lähtenyt kasvamaan moottoritietä pitkin kohti etelää ja joskus vuosikymmenien päästä (huom! ilman kaava-, liito-orava- tai muita valituksia) olisi tultu Hennaan ja huomattu, että tässähän on paikka rakentaa vaikka jotain suurempaa. Me Orimattilan valtuutetut olemme koko ajan nähneet Hennan mahdollisuudet ja nyt uskoa löytyy selkeästi myös kuntarajojen ulkopuolelta. Kehittämisyhtiö LADEC teki merkittävän työn hakemalla 70 % tuen ELY-keskukselta Hennan 300 000 € koordinaatiohankkeelle. Yksi kysymys valtion kuntarakennelakiluonnoksessa koskee työpaikkaomavaraisuutta. Hennaan nouseva työssäkäyntialue täyttää meille nuo vaaditut kriteerit.

Valtuustoryhmämme kantaa huolta kuntademokratian kaventumisesta mahdollisissa suurkunnissa. Kuntauudistushankkeen yhteydessä on puhuttu kunnanosavaltuustoista, mutta konkreettisia esimerkkejä vaikka niiden budjettivallasta ei ole tuotu esille. Jos niiden pääasiallinen tehtävä on antaa lausuntoja ilman todellisia mahdollisuuksia kehittää omaa aluetta, ne muistuttavat hyvin pitkälle meidän nykyisiä kyläjohtokuntia. Olemme nähneet, että kauheata tunkua näihin kyläjohtokuntiin ei ole. No, ehkä poikkeuksena Järvikunnan alue.

Kokoomuksen ja kristillisdemokraattien valtuustoryhmä kantaa huolta myös kuntatyöntekijöiden jaksamisesta. Näiden valtion pyytämien selvitysten läpivienti vaatii paljon työtä. Mietin miltä tuntuu, kun kuntauudistus suhtautuu heidän työhönsä vähättelevästi. Olen ollut valitettavan usein oman puolueeni tilaisuuksissa, missä on iloittu, kun kohta ei tarvitse sitä ja sitä kunnantaloa lämmittää, kunnan vaakuna voidaan viedä kotiseutumuseoon, joka tietenkin hetken päästä suljetaan. Näissä tilaisuuksissa on iloittu, että nyt päästään eroon ylimääräisistä kunnan- ja talousjohtajista, vaikka totuus on toinen; viiden vuoden irtisanomiskielto pitää nämä henkilöt tiukasti kiinni työelämässä. Sitä paitsi mielestäni ainakaan meillä Orimattilassa ei ole ylimääräistä kunnan- ja talousjohtajaa. Meillä on Osmo ja Päivi, jotka molemmat tekevät sikana hommia kaikkien orimattilalaisten hyväksi. Hyvät ystävät, meillä Orimattilassa kunnallinen työntekijä ei ole synonyymi byrokraatille. Jos joidenkin isojen kaupunkien pöhöttyneissä organisaatioissa näin on päässyt käymään, niin toivon heille menestystä byrokratianpurkutalkoissa.

Pyydän anteeksi kaupunginjohtajalta, mutta minun piti oikein laskea, miten kallis mies kaupunginjohtaja Pieski on meikäläiselle. Kaupungin toimintakulut vuonna 2011 olivat reilu 83 miljoonaa euroa. Kaupunginjohtaja maksoi meille sivukuluineen n. 130 000 €. Toimintakuluista kohdistui kaupunginjohtajan palkkaamiseen siten 0,15 %. Meikäläinen keräsi tuloja v. -11 siten, että vähennysten jälkeen maksoin kunnallisveroa reilun 5400 €. Tuosta kaupunginjohtajan palkkaukseen menevä osuus 0,15 % on 8,10 €. Elämä on.

Hyvät valtuutetut, kukaan ei voi tulla sanomaan, että Orimattila ei olisi yhteistyökyvykäs- ja halukas. Tässäkin puheessa olen luetellut kaupunkiseudun yhteistyömuotoja, missä olemme mukana. Olemme jatkossakin kiinnostuneita uusista yhteistyömuodoista, jos niiden avulla parannetaan kuntalaisten palveluja. Itsenäisyydestä haluamme kuitenkin pitää kiinni tässä puheenvuorossa esitettyihin perusteluihin pohjautuen.

Orimattilan kuntalaisille valtuustoryhmämme haluaa sanoa ”me Orimattilan päättäjät ajamme aina teidän etuanne”. Me emme ole sokeita ja kuuroja ympärillä tapahtuville muutoksille. Jos maailma ympärillä muuttuisi niin, että itsenäisyys maksatettaisiin kuntalaisilla kohoavana veroprosenttina ja huononevina palveluina, olkaa kuntalaiset huoletta; kyllä me päättäjät osaamme reagoida. Valtuustoryhmä lähettää terveiset valtiovallalle Tuntemattoman Sotilaan sotamies Honkajoen rukousta mukaillen: ”Ja lopuksi yleensä ja erikseen: varjele noita Suomen rouvia ja herroja, etteivät ne vaan ajaisi pakkoliitosten kiveen. Amen.”

Arvoisa herra puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, läsnäolijat, Kokoomuksen ja Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä kannattaa Orimattilan itsenäisyyttä ja kaupungin lausuntoa kuntarakennelakiluonnokseen.